Jakelun valitseminen
Spaces tukee neljää jakelua: Fedora Linuxia (fedora),
Arch Linuxia (arch), Ubuntu LTS:ää (ubuntu) ja Kali Linuxia (kali). Jokaisella
on omat etunsa, ja tässä osiossa tarkastelemme niitä yksi kerrallaan.
Fedora
Fedora Linux on Red Hat Enterprise Linuxin (RHEL) jatkokehityksessä oleva (huippuajantasainen) versio. RHEL on Linux-jakelu, jota käyttävät pääasiassa suuret yritysasiakkaat, kuten valtiot, asevoimat ja suuryritykset, taustajärjestelmiensä infrastruktuurissa. Syynä ovat sen lukuisat tietoturva- ja laitesertifioinnit sekä pitkäaikaisen tuen takuut. RHEL:iä kehittää IBM:n Red Hat. Jos et työskentele jonkin tällaisen yrityksen IT-osastolla, et todennäköisesti koskaan käytä RHEL-järjestelmiä suoraan. Niiden yleisyys ja hinta kuitenkin johtavat siihen, että Red Hatin arvostus on kymmenkertainen Ubuntu-jakelun luoneeseen Canonicaliin verrattuna.
Fedora on yhteisöprojekti, jota Red Hat tukee taloudellisesti. Suurimman osan Fedoran kehitystyöstä tekevät Red Hatin insinöörit. Koska Fedora on RHEL-haarautumien perusta, siinä on yritystason tietoturvaominaisuuksia, kuten SELinux (pakollinen pääsynvalvonta) ja Secure Boot. Lisäksi siinä on keskitetty koontipalvelu sekä pakettien keskitetty allekirjoituspalvelu. Red Hat on kannattava yritys ja Fedoraa käyttävät myös muut yritysasiakkaat, joten jokaisen Fedora-paketin on täytettävä tiukat immateriaalioikeuksia (IP) ja patentteja koskevat vaatimukset. Sen pakettivarastoista ei löydy Nvidian ajureita, Steamia eikä laitteistopohjaisia dekoodereita.
Fedorassa on pehmeä jatkuvan julkaisun malli. Uusi Fedora-versio julkaistaan puolen vuoden välein, ja kutakin Fedora-versiota tuetaan 13 kuukautta. Tämä tarkoittaa, että millä tahansa hetkellä tuettuina ovat nykyinen ja edellinen Fedora-versio. Pehmeä tarkoittaa sitä, että Fedora-version sisällä vältetään pakettien suuria päivityksiä ja kirjastojen sovellusbinäärirajapinta (ABI) säilyy vakaana, mutta pienet pakettipäivitykset sallitaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Fedora 44:lle rakennetut paketit ja kehitysympäristöt (kuten Pythonin virtuaaliympäristöt) toimivat Fedora 44:n koko elinkaaren ajan. Suuret pakettikokonaisuudet, kuten KDE ja Gnome, saavat pienet päivitykset heti niiden ilmestyessä, kun taas suuret päivitykset (esimerkiksi 6.x- tai 5.x-versiot) siirretään seuraavaan Fedora-julkaisuun. Koska KDE:n ja Gnomen julkaisutahti vastaa Fedoran tahtia, suurten julkaisujen päivitykset viivästyvät tyypillisesti 1–2 kuukautta. Ytimen, Linux-laiteohjelmiston ja näytönohjaimen ajurin (Mesan) versioita ei pidätellä, vaan Fedora käyttää niiden uusimpia versioita tyypillisesti kahden viikon viiveellä.
Yhteenvetona Fedora tarjoaa erinomaisen ja turvallisen, ajantasaisen kehitysympäristön, jossa pienet päivitykset eivät aiheuta odottamattomia ongelmia. Laitteistotuki ja omisteisten sovellusten tuki ovat kuitenkin heikkoja ilman kolmannen osapuolen pakettivarastoja, joiden lisääminen horjuttaa järjestelmän vakautta ja heikentää sen tietoturvatakuita.
Huomautus: Secure Bootia ja SELinuxia ei tueta Spacesissa. Anatase perustuu Fedoraan, joten se toteuttaa nämä ominaisuudet Spacesin päällä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että voit käyttää Fedoraa Spacesissa ilman SELinuxia ja huoletta.
Ubuntu
Ubuntu on kiinteän julkaisuaikataulun jakelu, Canonicalin lippulaivatuote, josta on kaksi versiota: LTS ja välijulkaisut. Uusi Ubuntu-versio julkaistaan puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa (.04) ja lokakuussa (.10). Joka toinen vuosi huhtikuussa julkaistusta versiosta tulee Ubuntu LTS -julkaisu, ja muut julkaisut ovat välijulkaisuja. Loppukäyttäjät eivät yleensä käytä välijulkaisuja. Uusimmat LTS-versiot ovat 22.04, 24.04 ja 26.04.
Toisin kuin Fedora, Ubuntu noudattaa täysin kiinteää julkaisumallia, ja kun pakettien versiot lukitaan ennen LTS-julkaisua, ne eivät enää saa päivityksiä tietoturvakorjauksia lukuun ottamatta. Tämä koskee kaikkia paketteja, elleivät ne läpäise Ubuntu-dokumentaatiossa kuvattua poikkeusmenettelyä. Kutakin LTS-versiota tuetaan ilmaiseksi viisi vuotta julkaisusta alkaen. Canonical tarjoaa lisäksi viiden tai kymmenen vuoden maksullisen tuen. Poikkeuksena julkaisusyklin puolivälissä Ubuntu julkaisee uuden ytimen, jota kutsutaan HardWare Enablement (HWE) -ytimeksi. Se voi parantaa tukea uudemmille kannettaville. Käyttäjän on kuitenkin valittava se itse, mikä heikentää käyttökokemusta.
Koska Ubuntu noudattaa kahden vuoden pitkän aikavälin julkaisusykliä ja sitä tuetaan viisi vuotta, se on useimpien Linux-ohjelmistoja tarjoavien toimittajien suosima jakelu. Asennuskomentosarjat toimivat siinä siis useammin oikein kuin Fedorassa, sillä Fedora edellyttää niiden päivittämistä kuuden kuukauden välein. Ubuntu tarjoaa siten parhaan ohjelmistoyhteensopivuuden. Haittapuolena on, että pitkän ajan kuluttua LTS-julkaisusta (esimerkiksi vuoden 2027 puolivälissä Ubuntu 26.04:n kohdalla) järjestelmä alkaa tuntua vanhentuneelta ja sillä kehittäminen käy hankalaksi. Lisäksi kahden vuoden aikana syntyneet yhteensopimattomuudet ja kolmannen osapuolen paketit kasautuvat, minkä vuoksi LTS-versiosta toiseen päivittäminen (esimerkiksi versiosta 24.04 versioon 26.04) rikkoo asennuksen, ellei kokenut Linux-ammattilainen suorita kolmen tunnin seremoniaa. Tämä ei haittaa, sillä Spacesissa voit luoda Ubuntu-tilasi helposti uudelleen sen toivottoman päivittämisen yrittämisen sijaan.
Arch
Arch on hajautettu, yhteisön ylläpitämä jatkuvan julkaisun jakelu. Sitä ylläpitävät
vapaaehtoiset ympäri maailmaa, ja sen pakettivarastoissa on pakettien uusimmat
versiot lyhyen testausjakson jälkeen. Arch julkaisee ensimmäisenä uudet ytimen
ja näytönohjainajureiden versiot, Pythonin ja kirjastojen versiot. Sen laajassa
pakettivarastossa on avoimen lähdekoodin ja omisteisia sovelluksia (esimerkiksi
Vivaldi, Nvidian ajurit ja laitteistopohjainen dekoodaus).
Lisäksi Arch ylläpitää Arch User Repositorya (AUR), jonka kautta kuka tahansa
käyttäjä voi tarjota PKGBUILD-tiedostoja (Archin paketointimuoto), joissa
kuvataan, miten useimmat kolmannen osapuolen ohjelmistot käännetään ja
asennetaan. AURia käytetään AUR-apuohjelmalla, kuten yay:llä, jonka Spaces
voi asentaa valmiiksi puolestasi. Laajojen ja ajantasaisten pakettivarastojen
sekä AURin ansiosta Archista on tullut kuluttajille suunnattujen jakelujen
valtavirran suosikki.
Perinteisesti Arch ei ole tarjonnut helppokäyttöistä asennusohjelmaa, vaan
tehtävä on jäänyt siitä johdettujen jakelujen vastuulle. Tästä on syntynyt
sanonta ”I use Arch BTW”, sillä Archin asentaminen oikein edellyttää joko syvällistä
Linuxin sisäistä tuntemusta tai useiden päivien säätämistä, etenkin jos tarvitaan
edistyneitä tietoturvaominaisuuksia, kuten LUKS-salausta ja Secure Bootia.
Lisäksi Arch ei anna minkäänlaisia ABI-takuita. Tästä on syntynyt ohje, ettei
pidä koskaan käyttää komentoa sudo pacman -Sy <package>, vaan ajaa aina
sudo pacman -Syu, sillä osittaiset päivitykset voivat rikkoa asennuksen.
Vaikka kokeneet käyttäjät (kuten tämän dokumentaation kirjoittaja)
käyttävät komentoa sudo pacman -Sy <package> jatkuvasti, heinäsirkka.
Archin valtavirran suosio on kuitenkin tuonut esiin myös sen perustusten halkeamia. AUR-pakettivarastosta on tullut tietojenkalastelu- ja haittaohjelmahyökkäysten kohde, minkä vuoksi suositukset ovat alkaneet kehottaa sen välttämiseen. Lisäksi Archilta puuttuu keskitetty allekirjoituspalvelu: kukin paketin ylläpitäjä käyttää omia GPG-avaimiaan ja henkilökohtaista laskentakalustoaan pakettien kääntämiseen ja lataamiseen. Tämä tekee Archista sopimattoman yrityskäyttöön ja yhä useammin myös henkilökohtaiseen käyttöön. AUR oli yksi tärkeimmistä syistä käyttää Archia, ja haittaohjelmat olivat ennen vuotta 2023 tuntemattomia, joten nämä valitettavat tapahtumat vähentävät Archin arvoa loppukäyttäjille.
Kali
Kali Linux on Debian Testingiin perustuva tietoturvatestaukseen tarkoitettu yhteisöjakelu. Sen avulla voi asentaa hakkerointi- ja käänteisen suunnittelun työkaluja, joilla voidaan murtautua muihin järjestelmiin (tai hakkeroida naapurin reititin, jos olet 12-vuotias). Päivittäisessä käytössä siinä on heikko kolmannen osapuolen sovellustuki ja muita pieniä käyttöliittymäongelmia. Se tarjotaan Spacesin esittelyyn ja käänteisen suunnittelun työkalujen käyttämiseen, mutta sitä ei pidä käyttää Spacesin kolmen pääjakelun korvaajana.
Yleiskatsaus
Nyt kun olemme selittäneet, miten kukin jakelu on suunniteltu ja mihin sitä on tarkoitus käyttää, voimme laatia suositusmatriisin eri käyttötarkoituksiin. Kali Linux on jätetty pois, sillä sen käyttötarkoitus on itsestään selvä.
Kehitystyöhön kannattaa valita Fedora, jos olet Linux-kehittäjä, ja Ubuntu, jos olet tutkija, työskentelet tekoälyn ja koneoppimisen tai robotiikan parissa tai tarvitset omisteisia kirjastoja. Arch sopii myös kohtuullisesti kehitystyöhön, mutta se on järkevä valinta vain, jos perusjärjestelmäsi on Arch. Tällöin vaihdat yhteensopivuuden ja ABI-muutosten aiheuttamat ongelmat ajantasaisiin ohjelmistoihin ja ajureihin työpöydälläsi. Koska Anatase huolehtii ajureista ja työpöytäympäristöstä sekä tarjoaa Ubuntu- ja Fedora-ympäristöt, Archin käyttö on epätasapainoinen vaihtokauppa.
Sovelluksille Ubuntun deb-paketit ovat yleensä paremmin tuettuja kuin yleiset rpm-paketit, jotka sattuvat toimimaan Fedorassa. Uusimmat avoimen lähdekoodin graafiset sovellukset taas löytyvät sopivasti Archin pääpakettivarastoista ja AURista, kunhan toimit varovasti. Flatpak-sovellukset ovat yleensä helpompia ottaa käyttöön ja ylläpitää, joten niitä kannattaa hankkia ensisijaisesti, jos mahdollista, ja turvautua vasta sen jälkeen Spacesiin. Spaces on tarkoitettu ensisijaisesti kehitysympäristöksi.
Jakelujen vertailumatriisi
| Ominaisuus | Arch | Ubuntu LTS | Fedora |
|---|---|---|---|
| Pakettien ajantasaisuus | Erinomainen. Pienissä päivityksissä 1 viikko, suurissa alle 3 viikkoa | 6 kuukaudesta 2 vuoteen jäljessä | Pienissä päivityksissä 2 viikkoa, suurissa noin 2 kuukautta (seuraavaan julkaisuun) |
| Uusi julkaisu | - | Joka toinen vuosi | 6 kuukauden välein |
| ABI | Ei vakaata ABIa. Päivitykset voivat edellyttää AUR- ja paikallisten pakettien uudelleenkääntämistä | Vakaa LTS-julkaisun sisällä | Yleensä vakaa julkaisun sisällä |
| Omisteiset paketit | Laajasti saatavilla virallisissa pakettivarastoissa ja AURissa | Erinomainen, useimpien ohjelmistojen virallisesti tukema | Vaatii kolmannen osapuolen pakettivarastoja, epävakaa |
| Vakaus | Kohtuullinen* | Erinomainen* | Kohtuullinen* |
| Tietoturva | Kohtuullinen virallisissa pakettivarastoissa | Hyvä | Erinomainen |
| Kehitys | Kohtuullinen | Erinomainen (etusijalla: omisteiset ja kolmannen osapuolen riippuvuudet) | Erinomainen (etusijalla: tuoreet kirjastoversiot) |
| Space-tilan virallinen käyttötarkoitus | Virallisesti tukematon / yhteisöohjelmistot AURissa | Kolmannen osapuolen ohjelmistot, kehitys vakailla kirjastoilla (esim. VPN:t, ROS, tekoäly ja koneoppiminen, docker) | Kehitys ajantasaisilla kirjastoilla |
* Fedora ja Arch aiheuttavat regressioita suunnilleen yhtä usein. Fedora on hieman vakaampi, koska pienissä päivityksissä odotetaan ylimääräinen viikko ja suurissa päivityksissä kuukausia. AUR, PPA:t ja COPR horjuttavat kaikkia kolmea samalla tavoin.